|
Keskisen Uudenmaan kumppanuusyhdistyksen historiaa
Työttömyydestä, erityisesti pitkäaikaistyöttömyydestä seurausilmiöineen on tullut koko ajan paheneva ongelma läntisessä Euroopassa. Suomessa 1990-luvun alkuvuosien itäviennin tyrehtymisestä ja pankkikriisistä johtunut lama sekä investointien väheneminen johtivat tilanteeseen, jonka seurauksena työttömyysaste nousi pahimmillaan lähes 22 %:n tasolle joulukuussa 1993.
Euroopan Unionin komission aloitteesta on käynnistetty toimenpiteitä, joiden tavoitteena on paikallisen aloitteellisuuden aktivoiminen ja kaikkien tasojen toimijoiden sitouttaminen yhteisvastuulliseen työllisyyden hoitoon. Suomessa käynnistyi keväällä 1997 Komission Territorial Employment Pacts -aloitteen pohjalta 26 kumppanuushanketta, joiden tavoitteena on alentaa pitkäaikaistyöttömyyttä ja torjua syrjäytymiskehitystä. Hankkeiden tarkoitus on ollut hakea innovatiivisia uusia työllistämisratkaisuja, kehittää yrittäjyyttä sekä ennen kaikkea aktivoida paikallisten toimijoiden yhteistyötä työllisyyden hoidossa. Keskisen Uudenmaan kumppanuusyhdistys on yksi tällöin aloitetuista hankkeista. Yhdistyksen perustajina olivat Järvenpään ja Keravan kaupungit sekä Tuusulan kunta. Nurmijärvi liittyi yhdistykseen keväällä 2003 ja Mäntsälä keväällä 2007.
Tavoitteet
Keskisen Uudenmaan kumppanuusyhdistyksen päätavoitteena on Keskisen Uudenmaan työttömyyden, erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen sekä työttömyydestä aiheutuvien ongelmien ehkäiseminen. Kumppanuusyhdistys pyrkii kokoamaan yhteen ne tahot, jotka kantavat vastuuta Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven ja Tuusulan työttömyyden ja sen aiheuttamien ongelmien hoitamisesta.
Keinot
Yhdistyksen juridisena taustayhteisönä ovat alueen kunnat. Kumppanuusyhdistyksen toimeenpaneva elin on kahdeksanjäseninen hallitus, jossa on kaksi edustajaa kustakin kunnasta. Hallituksen puheenjohtajana toimii Ossian Svensson ja sihteerinä kumppanuusyhdistyksen projektipäällikkö Erja Lindberg.
Kumppanuustoiminnan tärkeimmässä roolissa on asiantuntijoista kootut ohjausryhmät, jotka tukevat hallituksen ja projektien toimintaa, rakentavat yhteyksiä yhteisöjen välille, viestittävät tarvittavista muutoksista ja arvioivat toiminnan tuloksia. Yksittäisten toimenpiteiden toteuttamista ohjaavat ko. alan asiantuntijoista koottavat asiantuntijatyöryhmät. Myös yksittäisten kansalaisten ja yhteiskunnan näkyvien vaikuttajien sitoutuminen esim. kummitoiminnan kautta luo pohjaa hankkeen uskottavuudelle. Kummeina toimivat ylitarkastaja Paavo Saikkonen työministeriöstä, alue- ja elinkeinokehitysyksikön päällikkö Keijo Sahrman Kuntaliitosta ja Suomen Yrittäjien puheenjohtaja, kauppaneuvos Eero Lehti.
Kumppanuusyhdistyksen käynnistämiä projekteja ovat Kolmospesä, Tuusulan ympäristö 2000, Kulttuurinmylly, Työtori, Kumppanuus+, Työtä ja tukea ja Local Commitment for Employment. Yhdistys itse ei toimi palvelujen tuottajana, vaan asiamiehen ja tiedottajan roolissa kehittäen palvelu- ja hankehautomona uusia yhteistyömalleja alueelle. Toiminnan rahoittavat pääosin Euroopan sosiaalirahasto, Euroopan komissio, työministeriö, Uudenmaan liitto ja alueen kunnat.
Keskisen Uudenmaan kumppanuusyhdistys valittiin työministeriön esityksestä OECD:n Leed –ohjelman kansainväliseen tutkimushankkeeseen ”Paikalliset työllisyyskumppanuudet Suomessa”. Tutkimushankkeessa arvioitiin valittujen projektien vahvuuksia ja kehittämistarpeita. Tutkimushankkeen päätyttyä Työministeriö, Kuntaliitto sekä OECD yhdessä järjestivät kansainvälisen konferenssiin, jossa oli osallistujia 17 eri maasta.
Kolmospesä-projekti
Kolmospesä-projekti on alueellisesti ollut ainoa kolmannen sektorin kehittämis- ja työllistämisprojekti. Se on systemaattisesti toiminut kolmannen sektorin äänitorvena ja tiedottanut eri yhteistyötahoille ja toimijoille kolmannen sektorin tarjoamista mahdollisuuksista. Projekti on ollut omalta osaltaan vahvistamassa järjestöjen mahdollisuuksia toimia työllistäjinä, järjestämällä keskustelu- ja informaatiotilaisuuksia, luomalla verkostoja sekä antamalla neuvontaa taloudellisissa kysymyksissä. Verkostoitumisen ja yhteistyön tuloksena Kolmospesä-projekti on ollut mukana luomassa ja toteuttamassa alueelle vammaismessuja (-99), suunnittelemassa iltapäiväkerhojen koordinointia ja tukemassa yhdistysten osallistumista iltapäiväkerhotoimintaa, aloittamassa Sotaveteraanien Veljesliiton Keravan osaston kotipalvelua sekä SPR:n Keravan osaston suvaitsevaisuuskampanjaa (liite 9).
Projektin tarkoituksena on ollut muokata asenteita kolmatta sektoria tukevaksi ja vahvistaa myös kolmannen sektorin mahdollisuuksia osallistua työllisyyden hoitamiseen. Alueellisesti osa järjestöistä on omaksunut työllistämisen pysyväksi osaksi järjestön toimintaa. Järjestöt ovat osoittaneet sosiaalista vastuuta työllistäessään pitkäaikaistyöttömiä ja antaessaan heille uuden mahdollisuuden päästä takaisin työelämään tai koulutukseen.
Kolmospesä-projekti on yhteistyössä alueen yhdistysten ja järjestöjen kanssa lähtenyt toteuttamaan alueella järjestörekisteriä www.kolmosverkko.net. Tavoitteena on luoda aktiivinen tiedonvälitys-kanava kuntalaisten ja järjestöjen välille. Kun www.kolmosverkko.net aloittaa toimintaansa, sen tavoitteena on yhdistää alueella toimivia yhdistyksiä ja järjestöjä sekä helpottaa kuntalaisten tiedonsaantia järjestöistä ja niiden tuottamista palveluista. Järjestörekisteriä lähtevät toteuttamaan paikalliset järjestöt itse ja Keskisen Uudenmaan kumppanuusyhdistys tukee hanketta.
Järjestökoulutuksen tuloksena on työllistynyt yhteensä 32 pitkäaikaistyötöntä yhdistelmätuen avulla. Lisäksi vapaille markkinoille on työllistynyt 5 henkilöä ja koulutuksen on aloittanut viisi henkilöä. Yhteensä 42 pitkäaikaistyötöntä on kyennyt katkaisemaan pitkään jatkuneen työttömyyden. Kaikki osallistujat eivät kuitenkaan ole löytäneet ratkaisuja työttömyyteen koulutuksen aikana. Selkeäksi kehittämiskohteeksi on noussut muiden ratkaisuvaihtoehtojen kehittäminen henkilöille, joiden työllistyminen ei onnistu esimerkiksi yhdistelmätuen avulla. Esimerkiksi erilaisia kuntoutumisvaihtoehtoja tulisi luoda yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa.
Työllistämisprojektina Kolmospesä-projekti on onnistunut säilyttämään kahdentasoisen tavoitteen asettelunsa vahvistamalla sekä työllistäviä organisaatioita, tässä tapauksessa järjestöjä, että työllistyviä. Molemmat näkökohdat ovat tärkeitä eikä toista voi jättää huomioimatta.
Tuusulan ympäristö 2000 -projekti
Tuusulan ympäristö 2000-projekti toteutettiin alueellisena kumppanuushankkeena. Sen rahoituksesta vastasivat Tuusulan kunta ja Uudenmaan TE-keskus (työllisyyspoliittinen projektituki). Projektin kokonaiskustannukset olivat 587 085 mk. Projektin hallinnoinnista vastasi Keskisen Uudenmaan Kumppanuusyhdistys.
Projektissa tarjottiin vuosittain alueen pitkäaikaistyöttömille työvoimakoulutuksena ohjaavaa sekä ammatillista koulutusta. Kahden viikon ohjaavassa koulutuksessa työttömille tarjottiin tietoa työnhausta ja eväitä elämänhallintaan. Ohjaavan koulutuksen suoritti projektin aikana 77 pitkäaikaistyötöntä. Osa ohjaavan koulutuksen suorittaneista hakeutui projektin ympäristö- ja viheraluerakentaja koulutukseen. Koulutuksen kesto oli 69 päivää ja se toteutettiin vuosittain kolmessa jaksossa. Koulutusta pyrittiin mahdollisimman paljon toteuttamaan käytännön harjoituksina perinteisen luokkaopetuksen sijaan. Jaksojen välissä projektilaiset sijoittuivat yhdistelmätuella tukityöhön viheralan työtehtäviin. Työn sisällöt ovat olleet merkityksellisiä. Ns.”risusavotassa” ei ole kukaan projektilaisista ollut. Projektin ammatilliseen koulutukseen ja työjaksoille on osallistunut 47 pitkäaikaistyötöntä.
Tuusulan kunta työllisti 24 projektilaista. Tuusulan kunta käytti projektin kautta saamaansa työvoimaa mm. vuonna 2000 pidettyjen asuntomessujen valmisteleviin tehtäviin. Kunta sai tehtyä myös paljon erilaisia ympäristön huolto- ja kunnostustöitä. Kaikkiaan työllistämässä oli 12 työnantajaa. Mukana oli myös yksityisen sektorin yrityksiä. Ammatilliseen koulutukseen ja sen työjaksoille osallistuneista keskeytti 15. Lähes kaikki keskeytykset johtuivat alkoholista. Alkoholin aiheuttamia kriisitilanteita pyrittiin ratkomaan työnantajien ja projektisuunnittelijan lisäksi ammattiauttajien toimesta.
Monella projektiin osallistuneista on työllistymisen esteitä, joita ei projektin kautta pystytty poistamaan. Elämänhallinnalliset ongelmat edelleen määrittelevät monen työmarkkina-asemaa. Projektin kautta on onnistuttu määräaikaisesti työllistämään lukuisia pitkäaikaistyöttömiä, joilla ei normaaleiden palveluiden kautta työllistymismahdollisuuksia olisi ollut. Projekti oli onnistuneesti suunnattu viheralalle, josta löytyy työinten-siivisiä tehtäviä. Viheralan ongelmana on töiden kausiluonteisuus.
Entiset projektilaiset perustivat yhteistyössä osuuskunta Pinjan kanssa toiminimi Mistelin. Sen kautta he tarjoavat osaamistaan alueen kiinteistöomistajille ja kotitalouksille. Ok Pinja hallinnoi Mistelin toimintaa ja neuvottelee asiakkaiden kanssa toimeksiannoista. Projekti on ollut mukana kehittämässä Keskiselle Uudellemaalle kierrätystoimintaa. Projektin rahoituksen avulla kustannettiin kierrätyspalveluselvitys, joka valmistui keväällä 2000. Siinä tarkasteltiin kierrätystoiminnan mahdollisuuksia ja työllistävyyttä alueella.
Kansainvälinen yhteistyö
Kumppanuusyhdistys on toimintansa alusta asti tehnyt yhteistyötä irlantilaisten kumppanuushankkeen Southside Partnershipin kanssa. Heidän kanssaan on järjestetty asiantuntijavaihtoa mm. työllistämiskäytännöistä, paikallisten yhteisöjen kehittämisestä ja pitkäaikaistyöttömyyden kysymyksistä. Lisäksi on paneuduttu projektien laatuun ja kehittämiseen liittyviin aiheisiin.
Kumppanuusyhdistys on jäsenenä eurooppalaisessa yhteistyöverkostossa REIIESissä, Réseau Européen d’Initiatives d’Integration Economique et Sociale. Eurooppalaisen taloudellisen ja sosiaalisen aloitteellisuuden yhteistyöverkoston päätavoitteena on koota hajallaan olevia resursseja eri puolilta Eurooppaa yhteen tuottamaan uusia työkaluja sekä työtapoja kansalliseen ja kansainväliseen toimintaan. Tarkoituksena on edistää kokemusten vaihtoa ja keskustelua sekä tiedottaa erilaisista syrjäytymisen ehkäisemiseen ja työllisyyden edistämiseen liittyvistä asioista. Verkoston kautta on myös mahdollisuus levittää eri hankkeissa saatuja kokemuksia. Yhdistyksen projektipäällikkö Erja Lindberg oli jäsenenä verkoston hallituksessa vuosina 2001-2003 ja valittiin syyskuussa 2004 yhteistyöverkoston hallituksen puheenjohtajaksi.
Lue lisää verkostosta
|
